15.12.2014

Esitys Lahden kaupungin tekniselle lautakunnalle

Kariniemi-seura esittää Kariniemenkadun läpiajoliikenteen kieltämistä

Kariniemi-seura ry antoi palautetta Ranta-Kartanon ekologiseen kaupunkirakentamiseen 31.5.2013. Seura esitti, että Kariniemenkadusta ei saa muodostua oikaisevaa pääväylää autoille ja että Kariniemenkadun liikenne on rajoitettava tontille ajon liikenteeksi. Kariniemi-seura teki 18.9.2013 ehdotuksen ajoliikenteen rajoittamisesta. Vastauksessa suunnitteluinsinööri Matti Heikkinen toteaa, että Lahden kunnallistekniikka ei puolla rajoituksia liikenteen rajoittamiseen, joskin toteaa, että Kisapuiston kohdalle rakennetaan korotettu suojatie turvallisuutta lisäämään. Lisäksi lokakuussa 2014 suunnitteluinsinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää on todennut, että uusi liittymä Ranta-Kartanosta tehdään mutkalle, jotta läpiajoliikenteen määrä ei kasvaisi. 

Ajonopeuksien alentamista ja turvallisuuden parantamista on yritetty saavuttaa asettamalla kadulle hidasteita ja nopeutta alentamalla. Nykyiset ajoradan korotukset eivät kuitenkaan toimi tarkoituksenmukaisesti, kun ylinopeudet ja liikenteen määrä on ollut kasvussa.

Läpiajoliikenteen rajoittaminen vähentää puistomaisen alueen melua, päästöjä virkystymisalueella ja lisää turvallisuutta. Aluetta hyödyntävän ulkoilun ja kulttuuritapahtumien kasvu on entistä houkuttelevampi vaihtoehto kaupunkilaisten virkistymiseen puistomaisella virkistys- ja asuinalueella.

Kariniemi-Seura ry esittää, että

Kariniemenkadun läpiajoliikenne rajoitetaan kieltämällä läpiajoliikenne, mutta sallien palveluihin ja tontille ajo, välillä Vesijärvenkatu - Jalkarannantie.

Turvallisuuden parantamiseksi ja ajoneuvojen määrien vähentämiseksi tehdään kaupungin suunnittelussa todetut mutka uudesta Pikku-Veskun kiertoliittymästä, Kisapuiston kohdalle tehdään korotettu suojatie.

Ajonopeuksien rajoittamiseksi Kariniemenkadulle asennetaan kahteen kohtaan ns. sivuttaissiirtymät, joiden kohdalla kohtaavat ajoneuvot eivät mahdu ajamaan rinnakkain. Sivuttaissiirtymiin voisi toteuttaa myös istutukset, jotka tukevat puistomaista maisemaa. Siirtymät tulisivat välille Johannankatu- Tarinakatu, jolloin ne eivät vaikeuta alueen palveluihin ajoa (alueen yritykset, tennis- ja sulkapallokeskus), mutta toimivat tarpeettoman läpiajon rajoittamiseksi.

Vastaavia läpiajoliikenteen rajoituksia on tehty onnistuneesti Lahdessa mm. Jalkarannassa, Kerinkalliossa, Mustamäenkadulla ja Vuorikadulla. Suurista kaupungeista Jyväskylä on kulkenut eturintamassa asukkaiden viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäjänä, kun se käyttää hidasteita moninkertaisesti Lahteen verrattuna.

Seura toimittaa mielellään lisätietoja aiheesta ja keskustelee tarvittaessa kaupungin valmistelijoiden kanssa.

Kariniemi-seura ry:n puolesta 15.12.2014

Pirjo Varumo                 Raila Hagström

puheenjohtaja                sihteeri

Lähteet: Hidasteiden käyttö ja mitoitus, Tiehallinto, Ville-Mikael Tuominen

6.10.2014

Asemakaavan muutos A-2598, Vesijärvenkatu 74, Kartano

Kariniemi-seura ry:n muistutus nähtävilläoloaikana 11.09.–13.10.2014

Vastaanottaja: Tekninen lautakunta, Lahti

Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 2370 tonttia 9 koskeva asemakaavan muutosehdotus A-2598 (Vesijärvenkatu 74). Tavoitteena on mahdollistaa asumisen lisääminen asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontilla Kariniemen mäen sisäkehällä.

Kaavatyö ei tue kaupungin strategian 2025 kohtia, koska se vaikuttaa olemassa olevien viheralueiden käyttöön ja maisema-arvoihin. Tiivistämistä tulee tehdä puistoihin kuulumattomilla alueilla. Kariniemenmäen alue tulee maisemallisesti rahoittaa nykyiseen muotoonsa. Maakuntakaavassa kohdealue on valtakunnallisesti maisemallisesti tärkeä alue. Vesijärven sataman ympäristö on Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. 

Asemakaavan muutoksella ei tule sallia kolmen viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentumista. Jos asukkaiden vastuksesta huolimatta kerrosluvun korottamiseen päädytään, niin se tulisi rajoittaa enintään kolmeen kerrokseen, jolloin maisemasta peittyy vain piha-alueita. Lisärakentaminen voidaan tehdä puurakentamisella, josta on hyviä käytännön esimerkkejä.

Kohteen naapurit ovat todenneet, että korotukset vaikuttavat maisema-arvoja haittaavasti ja heikentävät naapurikiinteistöjen arvoa. Naapuritontille on aikaisemmin haettu lisärakentamista, mutta se on kaupungin toimesta tyrmätty puistoarvojen heikentymisen ja rakennuskannan kulttuurihistorian syistä. Syyt ovat edelleen olemassa.

Kariniemen mäellä on todettu erityisiä luonnonarvoja. Kariniemen mäen harvinaisen monipuolista puustoa hyödyntäviä lintuja ovat mm. pikkusieppo, pikkutikka, kultarinta ja valkoselkätikka (kaupungin valkoselkätikan suojeluvarausalue). Kariniemen mäen kasvisto on myös moninainen muista kaupungin puistoista poiketen. Lisärakentaminen voi muuttaa kasviston olosuhteita. Vaikutuksia voi olla mm. seuraavien kasvien elinolosuhteisiin: lehtotähtimö, mustakonnanmarja ja sudenmarja, sekä pensaista lehtokuusama ja koiranheisi.

Alueen asukasyhdistyksenä emme tue lisärakentamista Kariniemen mäen rinteessä kohteessa Vesijärvenkatu 74. Alue on pieni ja haavoittuva, eikä sitä enää saa vaarantaa lisärakentamisella.

Lahdessa 6.10.2014 Kariniemi-seura ry

puheenjohtaja Pirjo Varumo 

sihteeri Raila Hagström

18.9.2013

Lahden tekninen lautakunta

Lahden liikenneturvallisuusryhmä

Päijät-Hämeen poliisilaitos

Kariniemi-seura esittää Kariniemenkadun ajoliikenteeseen rajoituksia

Kariniemi-seura antoi palautetta Ranta-Kartanon ekologiseen kaupunkirakentamiseen 31.5.2013. Seura esitti, että Kariniemenkadusta ei saa muodostua oikaisevaa pääväylää autoille ja että Kariniemenkadun liikenne on rajoitettava tontille ajon liikenteeksi.

Ajoneuvoliikenne on ollut tämän jälkeen selkeässä kasvussa ja ajonopeudet ovat kasvaneet. Erityisesti seuran jäsenet ovat huolestuneita, että vapaa-ajan liikkujien, alueen lasten ja vanhusten turvallisuus on tällä hetkellä hyvinkin riskipitoista liikkumista kadun ylityksissä ja sen läheisyydessä. Myös tonteille ajo ja tonteilta poisajo aiheuttaa säännöllisesti vaaratilanteita.

Ajonopeuksien alentamista on yritetty aiemmin saavuttaa asettamalla kadulle hidasteita. Nykyiset ajoradan korotukset eivät kuitenkaan toimi tarkoituksenmukaisesti. Tilanne on vastaava kuin usealla taajamakadulla Suomessa (Tuominen V-M, 2013). Muuttuneet väistämisvelvollisuudet eivät myöskään alenna nopeuksia vaan aiheuttavat päivittäisiä vaaratilanteita runsaan liikennemäärän seurauksena.

Kadun vilkas moottoriajoneuvoliikenne on turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta heikentävä tekijä. Liikenteen rajoittaminen ehkäisee onnettomuuksia ja lieventää niiden seurauksia. Liikenteen rajoittaminen vähentää myös melua ja vaikuttaa positiivisesti ilmanlaatuun vähentäen pienhiukkasten määrää ilmassa. Kun moottoriajoneuvoliikenne on entistä vähäisempää, ovat kävely ja pyöräily houkuttelevampia vaihtoehtoja puistomaisella virkistys- ja asuinalueella.

Kariniemi-Seura ry esittää, että

1.    Kadulla tehdään uusi liikennemäärien ja ajonopeuksien mittaaminen painotetusti aamu- ja iltapäivän työpaikkaliikenteen ajankohtana

2.    Kariniemenkadun läpiajoliikenne rajoitetaan sulkemalla katu Tarinakadun kohdalta läpiajoliikenteeltä.

Kadun sulkeminen Tarinakadun kohdalta on tehokkain ja erityisesti taloudellisin tapa korjata nykytilanne. Ajoradan nykyisten korotusten parantaminen, sivuttain siirtymien ja kavennusten rakentaminen ja muiden mahdollisten hankkeiden aloittaminen on kallista, eikä korjaa tilannetta turvalliseksi pysyvästi. Uusien hidasteiden huoltotyöt sekä muuttunut kunnossapito aiheuttaisi myös tarpeettomia lisäkustannuksia.

Kariniemenkadun sulkeminen läpiajolta on mahdollista toteuttaa helposti, sillä kadulla ei ole joukkoliikennettä. Katua ei myöskään tarvita muihin sellaisiin julkisiin tarpeisiin, jotka sen estäisivät. Pelastusajoneuvojen tarkoituksenmukainen kulku huomioitaisiin sulkua toteutettaessa. Kadun sulkeminen edistäisi turvallisuutta ja kohentaisi tilannetta myös ahtaassa ja vilkkaassa Vesijärvenkadun pään risteyksessä, joka ruuhkautuu tarpeettoman läpiajon seurauksena.

Seura perustaa esityksensä paikallistuntemukseen, vastaavien hankkeiden onnistumiseen muualla Lahdessa (Jalkarannan alueen hankkeet, Vuorikatu jne.) sekä Tiehallinnon selvitykseen (Tuominen V-M, 2013) aiheeseen liittyen. Seura toimittaa tarvittaessa lisätietoa ja tarkennuksia aiheeseen liittyen.

Lähteet:

Tuominen, V-M 2013, Tiehallinnon julkaisuja ISSN 1457-991X

Kariniemi-seura ry:n puolesta 18.9.2013

Pirjo Varumo                             Raila Hagström                                     

puheenjohtaja                                       sihteeri 

31.5.2013

Kariniemi-seuran palaute aiheesta Ranta-Kartanoon ekologista kaupunkirakentamista

Kariniemi-seura antaa palautetta Ranta-Kartanon ekologiseen kaupunkirakentamiseen 31.5.2013 mennessä teky.asiakaspalvelu(at)lahti.fi. Ranta-Kartanon internetsivuja voi tarkastella www-sivuilta (linkki).

Ratkaisuissa pitää ottaa huomioon normaaliin rakennustapaan verrattuna parempi lämmöneristys, energiataloudelliset ja ekologiset lämmitysratkaisut ja alhaisempi sähkön- ja vedenkulutus. Tavoitteena tulee olla lähes nollaenergiatalot.  Talojen kierrätysmateriaalien (entiset jätteet) käsittelyn tulee olla tehokasta.

Alueen auraus ja puhtaanapito tulee olemaan haastavaa. Alueelle on tehtävä talviajan suunnitelma ja lumenajo suunnitelmat. Korttelien korkeat käytävät luovat rakennusten keskellä tuulitunnelin. Yleensä jäätävä tuuli puhaltaa Vesijärveltä. Tuulitunneliin voisi luoda tuulitaideteoksia eri vuodenaikoja hyödyntäen.

Kariniemenkadusta ei saa muodostua pääväylää autoille, kun Kisapuiston vierelle on suunniteltu kaksi parkkitaloa. Parkkitalojen sijaan pitäisi harkita rakentaa runsaasti 3-4 tunnin vinopaikoitustilaa kaikille kaduille taloissa ja Kisapuistossa vierailijoille. Kariniemenkadun liikenne on rajoitettava tontille ajon liikenteeksi.

Toivomme, että rakennusten päämateriaalina olisi kaunis ja ekologinen suomalainen puu. Päijät-Hämeessä on kehitetty matalaenergiasta puutaloja (MERA), josta tulee ottaa malleja vieläkin paremmalle tasolle.

Vaihtoehdoista Virta näyttää kaikkein parhaimmalta esitykseltä.

Kokonaisuutena rakentaminen tuntuu edelleen erittäin massiiviselta verrattuna mm. viereisen hakatornien alueeseen, jossa talojen korkeudella on saavutettu rakentamisen tehokkuutta, mutta väljyys on säilytetty.

Ranta-Kartanon suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä tulee aina eri vaiheissa arvioida Kisapuiston käytön turvaaminen ja sen parannustöiden tulevat toimenpiteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kariniemen asuinalueen asuinrauha.

Kariniemi-seura ry:n puolesta

Pirjo Varumo                                          Raila Hagström                                     

puheenjohtaja                                       sihteeri

Juha Hertsi

tiedotusvastaava

23.5.2011

Kannanotto Ranta-Kartanon kaavaluonnosvaihtoehtoihin

Kumpi on parempi?

Avarat näkymät, istutukset ja Kisapuiston liikuntatoiminnan turvaaminen

täyteen sullotut laatikot ja kallis katujen siirtäminen, Kisapuiston parkkipaikkojen hävittäminen ja näkymien peittäminen?

Kariniemi-seuraa edustanut hallituksen kokous päätyi kokouksessaan 28.7.2008 esittämään,

että Jalkarannantie sijoittuu linja-autoasemasta lähtien paikalleen erinomaisesti ja sen liikenteen uudelleenohjaus synnyttää tarpeettomia verovaroin maksettavia kustannuksia.

Huoltoasematontit voidaan rakentaa asuintaloiksi, mutta portaittain kohoavasti Pellonkulman taloa kohden. Rakennusten väliin on luotava kulku- ja näkymäyhteyksiä Fellmannin puiston ja Kisapuiston välille. Nykyinen pysäköintialue jäisi edelleen suurelta osin pysäköinnille ja pieneltä osin museorakentamisen käyttöön. Kisapuiston ja linja-autoaseman käyttöön on turvattava riittävä määrä pysäköintitilaa. Nykyistä ilmettä tulee kohentaa istutuksin..

Esitettyä katua rakennusten länsipuolelle ei tarvita, vaan nykyinen katu on riittävä. Tältä kadulta tehdään talojen sisäänajo mahdollisiin pysäköintitiloihin.

Raila Hagström  varapuheenjohtaja                 Juha Hertsi sihteeri

LAUSUNTO NAAPURIEN KUULEMINEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSESSA A-2492 TEIVAANHOTELLI 5.5.-26.5.2011

Teknisen ja ympäristötoimialan maankäytön yksikössä on laadittavana
asemakaavan muutos Teivaanrinteen ja Teivaan sataman alueella.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kylpylähotellin
toteuttaminen lisäämällä voimassa olevan asemakaavan mukaista
rakennusoikeutta (nykyinen 16.500 k-m2 ja tavoitteena 30.000 k-m2) ja
tarkistaa korttelialueen rajoja ottaen huomioon alueen suojeluarvot.

Kariniemi-seuran ry:n hallitus on kokouksessaan 19.5.2011 keskustellut
asiasta ja päätynyt antamaan seuraavat lausunnon valmisteluun:

Teivaanmäen kylpylähotellin toteuttaminen tukee kaupungin palveluiden
ja työllisyyden paranemista. Toteutuessaan hanke lisää sekä
rakennusaikaista, mutta myös sen jälkeen tapahtuvaa työllisyyden
kasvua palvelutoimialalla. Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan saa
tapahtua luontoarvoja suuresti hävittäen. Lahdessa on selkeästi
tunnistettu tarve saada korkeatasoisempia hotelli- ja
kylpyläpalveluita alueen asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön.
Alueelta on lyhyt etäisyys kaupungin keskustaan, messuille,
urheilukeskukseen, järvimatkailun satamiin, Sibeliustalolle ja
luontoreiteille pitkin Salpausselän harjua.

Vaihtoehto VE 1 eli nykyinen asemakaava ei mahdollista riittävän
suuren palvelukeskuksen synnyttämistä. Kariniemi-seura ry kannattaa
luontoarvoja kohtalaisen vähän muuttavana vaihtoehtona numero kahta
(VE 2), jossa hotelli on kokonaan sijoitettu Teivaanmäen rinteeseen.
Sijoittelu vaihtoehdossa 2 säilyttää alueen itäosan lehtoalueen
suurelta osin ja myös nykyiset metsäalueen reunat eivät paljoakaan
muutu. Jyrkkä joutomaarinne tulee vaihtoehdossa hyvin käyttöön ja
pysäköinti hoituu joustavasti rakennuksen sisäisenä ratkaisuna.
Vaihtoehto 2 jättää rannan edelleen avoimeksi tilaksi ja nykyisiä
satamapalveluita voidaan kehittää Teivaan satamassa. Maisemat
hotellista avautuvat rantaan ja järvelle avoimeen tilaan ja
esimerkiksi keskustelussa ollut Teivaan voimalaitos ei heikennä
hotellivieraiden maisemanäkymiä.

Muut vaihtoehdot VE 3 ? VE 7 muuttavat alueen rakenteita merkittävästi
aiheuttaen tiemuutoksia, purkamista ja rantojen rakentamista. Nämä
vaihtoehdot heikentävät alueen vetovoimaa ja luontoarvoja vaihtoehtoa
2 enemmän.

Lahdessa 23.5.2011

hallitus